Seer-luga Filipiinotaa mirga dubbiin, yaada, fi hirmaannaa ummataa kan ummataaf mirkaneessa. Kunis mirkanaa’eera biyyattii seera waliigalaa mirgoota namoomaa fi siyaasaa kan Addunyaa fudhachuun, kan miira mirga dubbiin fi odeeffannoo dabalatee mirgoota hawaasummaa fi siyaasaa eeguuf yaadame.
Yaadota fi yaada keenya afaaniin, barreessuun, ykn aartii dhaan ibsuu dandeenya. Haa ta’u malee, mirga kana ni daangessina yoo afaanoota aadaa keenya itti fufinsaan fayyadamu fi guddisuu hin deeggarre.
Qorannoon Dhaabbata Mootummootaa irratti mirgoota Ummata Aadaa jalatti ibseera: “Afaan ofii keessatti waliigaluun, dignitii namaa fi mirga dubbiin ibsuuf bu’uuraadha.”
Afaan ofii dubbachuu hin dandeenye yookaan fayyadama afaan ofii ni daangessu taanaan, mirga namootaa bu’uuraa—akka nyaataa, bishaanii, manneen jireenyaa, naannoo fayyaa, barnootaa, hojii—ni hanqata.
Ummata aadaa keenyaaf kun baay’ee barbaachisaa dha, akkasumas mirgoota biroo isaan lolaaf jiraniin akka mirga balaaleffannaa, mirga walqixxummaa fi waliin hojjechuu, mirga ofii ittiin of murteeffachuu fi kanneen biroo ni miidha.
Kana waliin wal-qabatee, Waliigalaan Mootummoota Hawaasaa bara 2022-2032 akka Bara Aadaa Aadaa Ummata Addunyaa (IDIL) jedhame beeksisee jira. Kaayyoon isaa “Namni tokko malee achi hin hafne, namni tokko malee alaa hin ta’u” jedhamee fi sagantaa 2030 Barbaachisummaa Hawaasaa irratti hidhata qaba.
Sagantaa Hojii Addunyaa IDIL dhiyeessuun, UNESCO ibseera: “Mirga afaan ittiin filachuu bilisaa fi guutuu, dubbiin fi yaada ibsuu akkasumas murteeffannoo ofii fi hirmaannaa uummataa keessaaf qorannoo yaada garaa garaa fi miidhamuu dhiisuu, gorsa waa’ee hirmaannaa fi walqixxummaa akka bu’ura waliigalteedha."
Sagantaa Hojii Addunyaa kun yeroo keessatti fayyadama afaanota aadaa hawaasni keessaa bal’isuuf carraaqqii godha. Madda gabbisuu fi deggeruuf yaada keessa galchuu fi aadaa ittiin fayyadamuu barbaachisummaa qabu armaan gadii gorsa ni dhiyeessa: (1) barnoota qulqullinaa fi barnoota jireenya guutuu; (2) fayyadama afaanota aadaa fi beekumsa gara beelaa balleessuu; (3) haala mijataa ijaaruu fi mirga ibsuu digitaalaa; (4) qaama dhaabbata afaanota aadaa tokko tokko, si’oomina fayyaa dhaltuu; (5) carraa adabbii fi tajaajilaa uummataa argachuu; (6) afaanota aadaa akka seera uumamaa fi aadaa jiraachuu mirkaneessuu; (7) eegumsa biyeedaa; (8) guddina dinagdee hojii nama kabajaa fi qulqulluu taasisuun; (9) walqixxummaa dubartootaa fi dandeettii dubartootaa cimsuu; fi, (10) walitti dhufeenya yeroo dheeraaf mootummaa fi dhaabbilee dhuunfaatti walitti fufeenya tokkummaa afaanota aadaa eeguuf.
Yaadni guddaan keessa jiru afaanota aadaa hawaasni keessa jiru yeroo hundaaf walitti dhufeenya fi bulchiinsa fi qorannoon wal-qixxummaa taasisuu, guddina afaanota fi hirmaattota afaan haaraa uumuudha.
Dhuma irratti, yeroo seeraan ittiin ibsuu dandeenyu fi jechoota keenya keessaa wanti dubbatamu afaan dhunfaan ofii filachuu irratti, hawaasota keenyaatti guddina tokko tokko taasifna. Hawaasota keenyaaf afaanota aadaa kana dhugaan keessa galchuu qabna, keessa galchuu fi yaada biyya ofii ittiin jireenya seera kabajaa fi hojjettoota keessatti keessa galchuu qabna.